maanantai 2. heinäkuuta 2012

Say you want me or you don't need me

Lauantaipäivä kului Helsingissä. Päivälle oli luvattu huonoa säätä, mutta aamupäivä oli kuin olikin lämmin ja otollinen yleisurheilun seuraamiseen paikan päällä. Kahdentoista maissa olimme löytäneet autollemme parkkipaikan täpötäydestä pääkaupungista ja istumapaikkamme stadionilta. Kisayleisölle ei ollut järjestetty minkäänlaista erillistä pysäköintimahdollisuutta, mikä ihmetytti ja ärsytti suuresti, joten vapaan parkkiruudun etsimisessä todella vierähti tovi jos toinenkin. Tunnelma kentällä oli kyllä kokemisen arvoinen; Niklas Sandellsin upea erävoitto 1500 metrin juoksussa sai jopa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Kisatauolla söimme Lasipalatsi-nimisessä ravintolassa kaupungin keskustassa ja nautimme mielettömän hyvästä ruoasta. Seitsemän aikoihin taivas alkoi tiputella vettä ja kertakäyttösadetakille oli tarvetta. 1,95 euroa maksava takki oli kuitenkin pettymys; napit eivät edes pysyneet kiinni. Onneksi en kuitenkaan ollut jättänyt kaikkea tuon yhden muoviviitan varaan!

Miesten moukarikisan jälkeen suuntasimme stadionilta mummuni luo Mäntsälään. Matka taittui vain reilussa puolessa tunnissa, kun matka kotiin olisi vienyt puolitoista tuntia. Ilta meni kuitenkin pitkäksi, ja nukahdin vasta 04.37, jonka vuoksi seuraava aamu olikin väsymyksen täyteinen, kuten koko loppupäiväkin. Serkkuni syntymäpäivät olivat pikkuruinen katastrofi. Juhla ei ollutkaan sukulaisten keskeinen vaan myös lastenkutsut oli tungettu samaan syssyyn. Kohokohta oli ehkä se, kun nuo päiväkoti-ikäiset saivat pahviset torvet käsiinsä. Mikä soittokonsertti siitä syntyikään. Pakenimme ulos ja reilun tunnin vierailun jälkeen poistuimme jo perheeni kanssa paikalta. Seuraavan kymmenen vuoden sukulointikiintiö on taas täysi!

Illalla katsoimme kotona miesten 1500 metrin juoksun sekä pituushyppyfinaalin. Juoksu meni miten meni, pituushypynkin paras suomalaissaavutus oli kuudes sija. Odotukset olivat korkealla jalkapallon em-finaalin suhteen. Ottelun jännitys päättyi kuitenkin jo pian toisen erän alussa, kun Italia joutui jatkamaan peliä vajaamiehityksellä 0-2 tappioasemassa. Vaikka kannatinkin Italiaa, soin voiton Espanjalle. Oli se kuitenkin matsin kuningas. Kahtien Euroopan mestaruuskisojen päätyttyä ja ennen nukkumaanmenoa katsoimme poikaystäväni kanssa Katsomosta vielä jakson Kostoa, joka on ehdottomasti yksi lempisarjoistani.

Tänään heräsimme vasta puolenpäivän jälkeen ja söimme ulkona ihanassa auringonpaisteessa. Iltapäivällä kävin Body Pumpissa (lihaskuntoa). Hellepäivän tunti oli odotetun tuskainen, mutta kyllä se taas kannatti! Huomenna on jälleen työpäivä; huonosti ja vähän nukutun viikonlopun jälkeen en millään jaksaisi nousta aikaisin aamulla, mutta onhan ne velvollisuudet hoidettava. Nyt ajoissa nukkumaan ja odottelemaan huomisia auringonottokelejä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti