I'll promise

Kesäloman alku onkin uusia oivalluksia täynnä. Viimeisimpänä, olen kamala tyttöystävä! Olen tosissani. Haastan riitaa mitä ihmeellisimmistä asioista, olen mustasukkaisin ihminen mitä maapallo päällään kantaa ja odotan poikaystävältäni moitteetonta käytöstä ja asioihin suhtautumista. Enhän jaksaisi edes itse katsella itseäni. Miksi sitten oletan muiden kestävän minua ongelmitta? Tosiasioiden myöntäminen ei vain aina ole helppoa. Uudenvuodenlupaus kun ei ole ajankohtainen, vannon lupauksen kesäloman kunniaksi: Lupaan olla vastaisuudessa parempi kumppani.

Jokaisessa riidassa on kuitenkin kaksi osapuolta, enkä voi syyttää kaikesta vain itseänikään. Olen vain vihdoin saanut sanottua ääneen, että parisuhteemme karikoista ei ole vastuussa ainoastaan poikaystäväni. Parhaiden ystävieni kanssa annoimme taannoin kunnon läksytyksen vastakkaisen sukupuolen edustajille, tänään moitimme toisen heistä kanssa kilvan itsiämme (miten ihmeessä tuo sana taipuu?). Ei kai naisen pitäisi sitä koskaan ääneen lausua, mutta ei miehilläkään helppoa ole. Mies on kuitenkin loppujen lopuksi melko yksinkertainen otus.

Lupauksista puheenollen...

Ensi viikosta lähtien kiellän itseltäni kaikki herkut ja aloitan armottoman kuntoilun. Armottoman ja armottoman, mutta päivittäin aion saada takamukseni ylös sohvalta ja sydämeni pamppailemaan kahtasataa muutakin kuin pelästyessäni valtavaa uroshyttystä (jahtasin yhtä sellaista tänään puolisen tuntia lattiamoppi kädessä). Lomaillessa sitä tulee vain löhöiltyä auringossa ja mässäiltyä kaikenlaista hyvää mitä eteen sattuu. Nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni! Kyse siis ei ole kymmenien kilojen laihdutuskuurista, vaan kunnon kohottamisesta ja kropan kiinteyttämisestä. Ja liikunta on ehdottomasti yksi loistava keino virkistää välillä synkkääkin mieltä!

Eiköhän siinä ole riittävästi lupauksia tältä erää. Aurinkoista viikon jatkoa kaikille!