Nyt on kurssivalinnat tehty ja tullut tutustuttua päällisin puolin syksylläkin vastaan tuleviin naamoihin; rehtoriin, opettajiin ja opiskelukavereihin. Lukion tilat olivat mulle ennestään tutut jo kevään tutustumiskerralta. Odotan käsittämättömällä innolla koulun alkua enkä oikein malta lomailla. Mutta hyvä asiahan se on, että syksyä ei odota surkeana ja kauhulla!
Treenikausikin tuli viimein avattua, kuten lupasin. Kyllä on kunto päässyt hurjasti romahtamaan. Lihakset tärisevät vieläkin, vaikka jumpasta on aikaa vierähtänyt jo useampi tunti. Huomenna jatkuu! Toivottavasti innostukseni pysyy yllä kesän loppuun saakka, ehkä edemmäskin. Syksyllä vain vapaa-ajasta on puutetta, kun koulu ja harrastukset vievät suuren osan ajasta ja kavereitakin pitää ehtiä näkemään.
Lopuksi pyydän anteeksi kahta vuodatuspostausta! Jättäkää ne lukematta, jos ette pidä negatiivisen sävyisistä kirjoituksista. Lupaan jättää niiden luomisen vähälle, mutta haluan kuitenkin purkaa tunteitani juuri tänne. Haluan antaa elämästäni aidon ja todellisen kuvan, vastoinkäymisineen. Siksi edellinen postaukseni ei varmasti ollut viimeinen lajiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti